Jessica – Täyskäännös elämään

Missä ja milloin synnyit?

Olen syntynyt pohjois-Ruotsissa toukokuussa 1987, mutta muuttanut Suomeen äidin ja isoäidin lapsuusmaisemiin Kittilään noin vuotta myöhemmin.

Kerro minkä nimen sait ja miksi?

Minulla ei ole nimeni alkuperästä selkeää käsitystä, mutta tiedän saaneeni nimeni jo sairaalassa, sillä minulla on edelleen tallessa nimilappu, joka kiinnitettiin happi/keskoskaappiin. Olin ihan täysiaikainen pieni tyttö, mutta happi tahtoi kulkea hiukan huonosti ensi metreillä.

Millainen lapsi olit?

Naispuolinen Vaahteramäen Eemeli. Jos joku on joskus miettinyt, onko lapsen mahdollista piiloutua säkkituoliin, niin kyllä on. Se vaatii vain idean ja sakset. Vanhempi puolestaan tarvii siinä kohden hermoja, kun yrittää saada sadat styroxpallot irti lapsesta…

Metkuilevasta luonteestani huolimatta olen pienestä asti ollut luova ja rauhaa rakastava. Myös herkkyys ja ujous on aina ollut näkyvimpiä luonteenpiirteitäni. Olin innokas isosisko kolme vuotta minun jälkeeni syntyneelle pikkusiskolleni ja hoidin mielelläni myös eläimiä aina perheen koirasta naapurin lehmiin.

Millaisia haaveita sinulla oli lapsena/nuorempana tulevaisuudelle? Mitä sinusta piti tulla?

Minulla ei koskaan ollut selkeää toiveammattia. Kärsin koulussa kiusaamisesta, joka meni sitä rankemmaksi mitä isommaksi kasvoin, ja sen seurauksena minun oli hyvin vaikea hahmottaa, missä olisin hyvä. Kiusaaminen vaikutti myös koulunkäyntiini niin, etten uskaltanut olla tuntiaktiivinen ja lopulta skippasin myös tunteja reilusti. Yhdeksännellä luokalla jäinkin luokalleni ja suoritin peruskoulun loppuun vuotta myöhemmin, kun sain oman opettajan ja pystyin osoittamaan osaamiseni ilman pelkoa kiusaajista.

Olen oikeastaan vasta viimeisten kolmen vuoden aikana oppinut ajattelemaan, että minulla on lahjoja ja niistä voi olla hyötyä muille. Selkeää haaveammattia ei ole vieläkään, mikä johtuu siitä että haluan tehdä monipuolisesti kaikkea, mitä osaan. Käyttää koko potentiaalini työssäni.

Mitä teet tällä hetkellä/ mitä olet tehnyt aiemmin?

Ensimmäinen ammattini oli leipuri-kondiittori, johon päädyin sen jälkeen kun olin leivontabloggaajana saanut hyvää palautetta töistäni. Ammatti ei kuitenkaan taidokkuudestani huolimatta sopinut minulle, ja aika pian ymmärsin, että minun täytyisi kouluttautua toiselle alalle. Opiskelin muutaman kurssin taidetta, photoshoppauksen perusteita ja taidehistoriaa, ja sain hyvää palautetta. Se taisi olla ensimmäinen sysäys kohti luovaa alaa.

Vuonna 2015 pääsin opiskelemaan ulkoasuntoteuttajaksi. Melko pian Momelin Elina oli minuun yhteydessä nähtyään piirroksiani facebookissa, ja kysyi mahdollisuutta yhteistyöhön. Pian kuvitinkin jo omaa värityskirjaani, jonka tein näyttötyönä opintojeni ohessa, ja opettelin myös kuosittamaan kankaita.

Opintojeni jälkeen olin hetken aikaa palkkatöissä, mutta työttömäksi jäätyäni opiskeluaikana herännyt unelma yrittäjyydestä alkoi toden teolla nostamaan päätään. Tämän vuoden alussa perustin Lilja Graphicsin, joka tarjoaa graafista suunnittelua, sekä kuvitus- ja kuosituspalveluita.

Sinulle tärkeimmät ihmiset?

Perheeni, joka koostuu paitsi aviomiehestäni ja lapsistani, myös äidistäni, sisaruksistani ja ystävistäni. Olen vuosien varrella oppinut, että perhe on muutakin kuin biologiaa tai ihmisiä, joiden kanssa asutaan; Se on kokonaisuus, joka rakennetaan, valikoiden.

Vaikein asia jonka olet elämässä kohdannut?  

Mietin pitkään, voinko kirjoittaa tähän yhtä konkreettista asiaa. Elämäni vastamäet ovat olleet sitä kokoluokkaa jo nuorena, että on hyvin vaikea laittaa järjestykseen, mikä on ollut vaikeinta.

Mutta sanotaan näin, että suurin haaste on ollut selviytyä siitä kaikesta. Identiteettini rakentui hyvin pitkään sellaisten väittämien keskellä, kuin; Olet ruma, olet huono, et osaa, kukaan ei halua olla kanssasi jne. Sen valitettavasti omaksuu totuudeksi samalla tavalla kuin tiedon siitä, että maa pyörii auringon ympäri. Koulukiusaaminen yksinään kehitti minulle sosiaalisten tilanteiden pelon, joka edelleen rajoittaa osin elämääni. Kolme vuotta sitten uskoin, ettei minusta ole mihinkään. Pystyin kuvittelemaan itseni korkeintaan tien varteen roskia keräämään, sillä olin aivan varma, että olisin huono missä tahansa muussa työssä.

Kolmessa vuodessa olen tullut pitkän matkan, jonka huikea välietappi oli yrittäjyyteen ryhtyminen -konkreettinen todiste siitä, että uskon olevani jossakin niin hyvä, että voin selkä suorana myydä sitä osaamista muille. Teen edelleen työtä omien ajatuksieni muuttamiseksi -tavallaan rakennan identiteettiäni uudestaan pala palalta, tällä kertaa kertoen sellaisia asioita kuin; Olet upea, olet hyvä, olet arvokas, pystyt mihin vain haluatkin ryhtyä. Matkaa on vielä paljon, mutta enää määränpää ei vaikuta mahdottomalta saavuttaa.

Mistä nautit?

Elämästä. Vuosien ja haasteiden kuluessa olen oppinut nauttimaan siitä, kun asiat ovat hyvin. Kun saa olla rauhassa, turvassa ja tehdä niitä asioita, joista tulee hyvälle tuulelle. En toki ole mikään pyhimys, kyllä minäkin valitan joskus naurettavan pienistä asioista, mutta pääsääntöisesti kykenen tuntemaan ihan puhdasta onnea siitä, että olen elossa, juuri tässä paikassa elämässäni. Nautin myös siitä, että tunnen ylpeyttä itsestäni, sillä se oli minulle täysin vieras tunne 27 -vuotiaaksi asti.

Millaisia haaveita ja unelmia sinulla on tulevaisuudelle?

Minulla on tapana sanoa, että olen tiukasti jalat maassa, mutta pääni on pilvissä. Suurin osa haaveistani on pieniä, arkipäiväisiä, kuten että haluaisin käydä enemmän teatterissa, tai viettää perheen kanssa lyhyen loman siskoni luona Kittilässä.

Yritykseni suhteen unelmani ovat osittain hiukan suuruudenhullujakin, mutta tiedän, että sinne on vielä matkaa ja töitä tehtävänä. Enkä koe sellaista pakottavaa tarvetta päästä siihen pisteeseen nopeasti, sillä asetelmani ei ole “nyt raadetaan ja joskus on palkinnon aika”. Tämä on jo se palkinto. Nautin jokaisesta päivästä ja jokaisesta asiakkaasta, jolle saan tehdä töitä. Se on jo yksinään paljon enemmän, kuin olisin vielä muutama vuosi sitten voinut kuvitella, ja rakastan jokaista hetkeä.

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Jessica Pennanen

Ps. Mikäli haluat seurata tekemisiäni enemmänkin, käy tykkäämässä Lilja Graphicsin fb- ja instasivuista. Klikkaa linkkiä!
Lilja Graphics (Facebook), Lilja Graphics (Instagram).

 

Jätä kommentti